TV-mittaritutkimus

Finnpanel  tekee vuosittain perustutkimuksen, jossa selvitetään mm. tv-laitteiden omistusta, lähetyssignaalin vastaanottotapaa ja eri kanavien näkymistä (ns. tiedostettua penetraatiota) suomalaisissa kotitalouksissa.

Vuodesta 1995 alkaen perustutkimus on tehty Finnpanel Oy:n toimesta erillisenä kirjekyselynä. Tutkimus tehdään neljä kertaa vuodessa siten, että väestörekisteristä poimitaan kullekin kierrokselle 3000:n talouden satunnaisotos.

Perustutkimuksen eräänä tavoitteena on toimia varsinaisen tv-mittariotoksen lähteenä. Sen on lisäksi oltava otokseltaan niin korkealuokkainen, että se voi julkisten tilastojen ohella toimia myös paneeliotoksen kontrolliperusteena. Perustutkimuksen avulla pyritään siis selvittämään väestön rakennetta television katselun kannalta oleellisten tekijöiden osalta. Näitä tekijöitä ovat mm. videon, kaukosäätimen, lautasantennin, digisovittimen sekä useamman tv-laitteen omistus, talouden kaapelointi ja eri kanavien (sekä maksullisten että maksuttomien) tarjonta.

Tv-mittaritutkimuksen otos muodostuu n. 1100 perheestä, joissa asuu yhteensä noin 2300 yli 4-vuotiasta henkilöä. Nämä henkilöt painotetaan vastaamaan Suomen 4 vuotta täyttänyttä väestöä. Yksittäinen otoksessa oleva henkilö edustaa näin ollen keskimäärin 2200 muuta samanikäistä, samaa sukupuolta ja samalla alueella asuvaa henkilöä. Esimerkiksi Ruotsissa vastaava kerroin on keskimäärin 3400, Saksassa 6100, Iso-Britanniassa 4600, Ranskassa 6300 ja Espanjassa 4100.

Paneelin edustavuutta seurataan jatkuvasti. Finnpanel tuottaa säännöllisesti ns. otosraportin, jossa otoksen rakennetta verrataan vastaaviin väestötietoihin tai muihin tilastoihin. Tämä on tärkeä jatkuvan paneelitutkimuksen luotettavuuteen vaikuttava tekijä; paneeliotoksen rakennetta voidaan korjata mikäli havaitaan vinoutuma (esim. liian paljon kaapeliverkkoon kytkettyjä talouksia).

Koska tv-mittaritutkimus on satunnaisotantaan perustuva tutkimus, ei kuka tahansa voi päästä siihen mukaan. Perustutkimuslomakkeet postitetaan neljä kertaa vuodessa 3000:lle satunnaisesti valitulle henkilölle, joiden yhteystiedot poimitaan Väestörekisterikeskuksen tietokannasta. Perustutkimuksen yhteydessä vastaajilta tiedustellaan halukkuutta osallistua tv-mittaripaneeliin ja halukkaista muodostetaan eräänlainen tietopankki, josta kulloinkin tarvittavat taloudet valitaan.

Kaikki tv-mittaritutkimuksen otoksessa olevien henkilöiden tiedot käsitellään luottamuksellisesti. Jokaisella paneelijäsenellä on oma tunnusnumeronsa ja katselutapahtumat analysoidaan kyseisten tunnusnumeroiden avulla. Henkilökohtaiset tunnistetiedot ovat vain Finnpanelin niitä työssään tarvitsevien toimihenkilöiden saatavilla eikä tietoja pyynnöstäkään luovuteta kenellekään.

Suomalaiset katsovat televisiota lähes kolme tuntia päivässä. Kolmasosa paneelin jäsenistä katsoo televisiota yli kolme tuntia päivässä ja vastaavasti kolmasosa käyttää päivittäiseen television katseluun alle tunnin. Keskimääräisenä päivänä n. 20 % paneelijäsenistä ei katso televisiota lainkaan. Paneelissa ovat siten edustettuina sekä television "suurkuluttajat" että hyvin valikoivat television katselijat. Television katselu korreloi määrällisesti iän kanssa siten, että iäkkäämmät ihmiset käyttävät suhteessa enemmän aikaa television katseluun kuin nuoret.

Kaikki talouden käytössä oleviin tv-vastaanottimiin kytketään mittarit.  Mittarissa on lisäksi kello, akku sähkökatkoksen varalta sekä modeemi, jonka avulla Finnpanel saa yhteyden talouteen. Tv-mittarilaitteistoon kuuluu lisäksi kaukosäädin, jota käyttämällä perheenjäsenet ilmoittavat televisionkatselustaan.

Katselutieto tallentuu tv-mittariin. Finnpanelin tietokone soittaa modeemin välityksellä joka yö kello kahden ja neljän välillä kaikkiin tv-mittaritalouksiin ja lukee kussakin mittarissa olevat katselutapahtumat. Mikäli johonkin mittariin ei yön aikana saada yhteyttä, kyseisen päivän katselutapahtumat luetaan seuraavana yönä.

Kun perheeseen asennetaan tv-mittari, Finnpanelin kouluttaja opastaa mittarin käytössä sekä antaa perheelle opaskirjan, jossa on tv-mittarin käyttöohjeet. Tämän jälkeen perhe harjoittelee tv-mittarin käyttöä muutaman viikon ajan. Kun mittarin käyttö on vakiintunut, perheestä tulee tv-mittaritutkimuksen otoksen jäsen. Näin minimoidaan ns. paneelivaikutus (= tutkimuksessa mukanaolo vaikuttaa tutkimustuloksiin).

Kun televisio avataan, tv-mittarin näyttöön tulee kysymys "KUKA KATSELEE?". Paikalla olevat henkilöt painavat tv-mittarin kaukosäätimestä omaa läsnäolonäppäintään, jolloin mittarin näytössä oleva läsnäolotunnus syttyy. Poistuessaan television äärestä henkilöt painavat uudestaan omaa näppäintään, jolloin läsnäolotunnus sammuu. Jokaisella perheenjäsenellä on oma läsnäolonäppäimensä. Mahdolliset vieraat rekisteröivät itsensä vierasnäppäinten avulla.

Televisionkatselijan ei tarvitse huolehtia mistään muusta kuin läsnäolonäppäimen käytöstä. Tv-mittari rekisteröi automaattisesti katsotun kanavan ja kellonajan, jonka avulla katselutapahtumat yhdistetään ohjelmatietoihin.

Paneelijäseniä on ohjeistettu käyttämään läsnäolonäppäimiään aina , kun he ovat samassa huoneessa kuin avoinna oleva televisio ja heillä on mahdollisuus katsoa sitä.

Talouksiin, joissa on tallentava digisovitin, asennetaan mittari, joka tunnistaa tallennetun ohjelman äänisignaalin perusteella.

Tv-mittaritutkimuksessa mukana olevat perheet saavat palkkioksi 168 €/vuosi (brutto).

Tv-mittaritutkimuksen otoksen vaihtuvuus on 25 % vuodessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kuukausittain vaihdetaan 20 - 25 perhettä. On tärkeää, että paneelin rakenne seuraa niitä muutoksia, joita yhteiskunnassa ja television katseluun liittyvissä tekijöissä havaitaan. Esimerkiksi yksihenkisten talouksien osuus viime vuosina kasvanut ja vastaavasti suurempien talouksien osuus on vähentynyt. Useamman vastaanottimen omistavien talouksien lukumäärä on jo useamman vuoden aikana lisääntynyt ja näin ollen tällaisten talouksien osuus on kasvanut myös tv-mittaritutkimuksen otoksessa.

Tv-mittari mittaa sekunnin tarkkuudella sekä katsotun kanavan että sen, ketkä perheenjäsenistä katsovat televisiota. Katselu rekisteröityy kellonajalle mittariin sisäänrakennetun kellon mukaan. Mittarien kellot säädetään joka yö tietojenkeräyssoiton yhteydessä.

Yhden kanavan vähintään kymmenen sekunnin jatkuva katselu rekisteröityy kyseisen kanavan katseluksi. Mittarin rekisteröimästä sekuntidatasta tehdään tietojenkäsittelyä varten minuuttidataa, jossa jokaisen minuutin viimeisen sekunnin tila yleistetään koskemaan koko minuuttia. Yhden minuutin katsojaestimaatti lasketaan summaamalla ko. minuutilla katselleet henkilöt.

Tv-yhtiöiden lähetystiedot siirretään yöllä Finnpaneliin. Lähetyspäiväkirjoista ilmenevät ohjelmien ja mainoslähetysten nimet sekä niiden tarkat alkamis- ja loppumisajat. Nämä tiedot yhdistetään tietokonekäsittelyssä mittareista saatuun, kellonaikoihin perustuvaan katselutietoon.

Tv-mittaripaneeliin mukaan tulevalta perheeltä edellytetään kokonaisvaltaista osallistumista, jonka vakuudeksi allekirjoitetaan sopimus. Kaikkia tv-mittariperheitä koulutetaan henkilökohtaisesti heidän omassa kodissaan asennuksen yhteydessä. Osallistuminen ei tarkoita sitä, että katselutottumuksia tulisi muuttaa mitenkään. Uusilla perheillä on aluksi harjoittelujakso, jonka aikana harjoitellaan läsnäolonäppäinten käyttöä ja jonka aikana toiminto muuttuu käyttäjälle automaattiseksi.

Perheille jaetaan myös opaskirjanen, jossa on ohjeet tv-mittarin käyttöä varten. Tästä huolimatta on selvää, että välillä näppäinten painaminen unohtuu. Virheiden välttämiseksi tv-mittarin näytössä näkyy jatkuvasti katsojiksi rekisteröityjen perheenjäsenten (ja/tai vieraiden) tunnukset.

Finnpanelista ollaan säännöllisesti yhteydessä tv-mittariperheisiin, ja tällöin muistutetaan myös läsnäolonäppäinten käytön tärkeydestä.

Järjestelmään on sisäänrakennettu tarkistuksia, joiden perusteella virheelliset tiedot voidaan hylätä.

1. Tapahtumat, joissa televisio on ollut auki ilman että kukaan on katsonut, hylätään automaattisesti. Tällaista aineistoa on n. 5 % kaikesta kertyneestä aineistosta.

2. Katselutapahtumat tunnistamattomalle perheenjäsenelle hylätään.

3. Samassa taloudessa yksi henkilö voi katsoa vain yhtä vastaanotinta kerrallaan. Jos joku perheenjäsenistä on rekisteröitynyt kahden vastaanottimen katsojaksi, ainoastaan viimeksi tehty rekisteröinti huomioidaan.

4. Paneelijäsenet, jotka katsovat televisiota erittäin pitkään tai eivät katso lainkaan tietyn ajanjakson aikana, rekisteröidään ja syy poikkeavaan katseludataan selvitetään.

Mikäli paneeliperheestä saadaan useamman yön aikana em. tapaisia virheilmoituksia, perheeseen otetaan yhteyttä ja selvitetään mistä ongelma johtuu. Kyse voi olla mittariin tai mittarijärjestelmään kohdistuvasta viasta, mutta joskus on myös kyse paneelijäsenten huolimattomuudesta.

Vuosittain tehdään läsnäolonappien käyttö tutkitaan. Tutkimus suoritetaan kuukausittain ns. coincidental-haastatteluna, jossa perheeseen otetaan yhteyttä puhelimitse ja selvitetään ketkä perheenjäsenistä ovat sillä hetkellä samoissa huoneissa kuin tv-vastaanottimet. Tuloksia verrataan mittaripaneelin dataan ja siten läsnäolonappien painamisessa esiintyvät virheet paljastuvat.

Tv-katselua raportoidaan pääosin kahdella tavalla:

1. Jokaisena arkipäivänä tuotetaan raportti, joka sisältää tietoja TV1:n, TV2:n, YLE Teeman, YLE FST:n, MTV3:n, Nelosen, Sub:n, Urheilukanavan, Dicovery Channelin, MusicTV:n  ja The VoiceTV/TV Viiden katselusta edelliseltä päivältä. Koko 10 vuotta täyttäneelle väestölle raportoidaan ohjelmien katsojamäärät (mukaan lukien vieraat) ja peitot (%) sekä viidentoista minuutin jaksoissa peitot (%) ja kanavien osuudet kaikista katsojista. Lisäksi tuotetaan päivittäin ns. trendiraportti, joka sisältää tietoa kanavien tavoittavuuksista ja katseluminuuteista kohderyhmittäin. Trendiraportti sisältää myös joidenkin muiden kanavien ja videokatselun sekä joidenkin kanavayhdistelmien tietoja.

2. Katselutietoja voidaan käsitellä myös jälkikäsittelyjärjestelmillä erillisanalyysien kautta. Tällaisia analyyseja ovat taulukoinnit, ranking-listat, kampanja-analyysit, päällekkäis- ja toistokatseluanalyysit ym.

Raporteissa esiintyvät seuraavat tunnusluvut:

Estimaatti

Katsojamäärä tuhansina henkilöinä.

Peittoprosentti

Katsojamäärä prosenttina koko kohderyhmästä.

Profiiliprosentti

Kohderyhmän osuus (%) koko katsojamäärästä.

Markkinaosuus

Ko. kanavan osuus (%) kaikesta sen hetkisestä tv:n katselusta.

Tavoitettu yleisö: Tavoitettu yleisö keskimääräisenä päivänä tai viikkona prosenttina tai estimaattina yli kymmenenvuotiaasta väestöstä. Keskimääräinen katseluaika: Vuorokauden keskimääräinen katseluaika minuuteissa / henkilö.

Tv-ohjelman katsojamäärä saadaan laskemalla ohjelman minuuttiyleisöjen keskiarvo.

Esimerkki: Ohjelma (10 min)

Ohjelman kesto / minuutit
 1        220 000         
 2        220 000         
 3        225 000         
 4        240 000         
 5        250 000         
 6        250 000         
 7        255 000         
 8        270 000         
 9        280 000         
10        280 000         
Summa   2 490 000

Ohjelman katsojaluku: 2 490 000 / 10 = 249 000

Otostutkimuksten tulokset eivät ole aivan täsmälliset. Otoskoolla on suora yhteys virhemarginaaliin ja tässä tutkimuksessa virhemarginaali aikuisväestössä on +-2 %-yksikköä. Tämä tarkoitta sitä, että jos ohjelmalle on ilmoitettu keskikatsojamääräksi 300 000 henkilöä, virhemarginaali on noin +- 50 000 katsojaa.