TV-mittaritutkimus

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymykset

Vastaukset

Mikä on TV-taloudet Suomessa -tutkimus?

Finnpanel tekee vuosittain TV-taloudet Suomessa -tutkimuksen, jossa selvitetään mm. tv-laitteiden omistusta ja -käyttöä, lähetyssignaalin vastaanottotapaa, tv-ohjelmien katselua päätelaitteittain ja eri kanavien näkymistä (ns. tiedostettua penetraatiota) suomalaisissa kotitalouksissa.

Tutkimus tehdään kaksi kertaa vuodessa siten, että väestörekisteristä poimitaan kullekin kierrokselle 6000:n talouden satunnaisotos. Kysely tehdään kirjekyselynä vaihtoehtona netin kautta vastaaminen.

TV-taloudet Suomessa -tutkimuksen eräänä tavoitteena on toimia varsinaisen tv-mittariotoksen lähteenä. Sen on lisäksi oltava otokseltaan niin korkealuokkainen, että se voi julkisten tilastojen ohella toimia paneeliotoksen kontrolliperusteena. Tutkimuksen avulla pyritään siis selvittämään väestön rakennetta television katselun kannalta oleellisten tekijöiden osalta. 

Mistä tiedetään, että paneeli on edustava? Eihän 1000 perhettä voi millään edustaa koko Suomen väestöä!

Tv-mittaritutkimuksen otos muodostuu n. 1000 perheestä, joissa asuu yhteensä noin 1950 yli 3-vuotiasta henkilöä. Nämä henkilöt painotetaan vastaamaan Suomen 3 vuotta täyttänyttä väestöä. Yksittäinen otoksessa oleva henkilö edustaa näin ollen keskimäärin 2400 muuta samanikäistä, samaa sukupuolta ja samalla alueella asuvaa henkilöä. Esimerkiksi Ruotsissa vastaava kerroin on keskimäärin 3500, Saksassa 6300, Iso-Britanniassa 4400, Ranskassa 5400 ja Espanjassa 3400.

Paneelin edustavuutta seurataan jatkuvasti vertaamalla otoksen rakennetta vastaaviin väestötietoihin tai muihin tilastoihin. Tämä on tärkeä jatkuvan paneelitutkimuksen luotettavuuteen vaikuttava tekijä; paneeliotoksen rakennetta voidaan korjata mikäli havaitaan vinoutuma (esim. liian paljon kaapeliverkkoon kytkettyjä talouksia).

Miten paneeliin voi päästä mukaan?

Koska tv-mittaritutkimus on satunnaisotantaan perustuva tutkimus, ei kuka tahansa voi päästä siihen mukaan. TV-taloudet Suomessa -tutkimuksen lomakkeet postitetaan kahdesti vuodessa 6000:lle satunnaisesti valitulle henkilölle, joiden yhteystiedot poimitaan Väestörekisterikeskuksen tietokannasta. TV-taloudet Suomessa -tutkimuksen yhteydessä vastaajilta tiedustellaan halukkuutta osallistua tv-mittaripaneeliin ja halukkaista muodostetaan eräänlainen tietopankki, josta kulloinkin tarvittavat taloudet valitaan.

Kaikki tv-mittaritutkimuksen otoksessa olevien henkilöiden tiedot käsitellään luottamuksellisesti. Jokaisella paneelijäsenellä on oma tunnusnumeronsa ja katselutapahtumat analysoidaan kyseisten tunnusnumeroiden avulla. Henkilökohtaiset tunnistetiedot ovat vain Finnpanelin niitä työssään tarvitsevien toimihenkilöiden saatavilla eikä tietoja pyynnöstäkään luovuteta kenellekään.

Millaisia katsojaryhmiä paneeliin kuuluu? Onko paneelissa pelkkiä television heavy-katselijoita?

Suomalaiset katsovat televisiota noin kolme tuntia päivässä.  Keskimääräisenä päivänä n. 20 % paneelijäsenistä ei katso televisiota lainkaan. Paneelissa ovat edustettuina sekä television "suurkuluttajat" että hyvin valikoivat television katselijat. Television katselu korreloi määrällisesti iän kanssa siten, että iäkkäämmät ihmiset käyttävät suhteessa enemmän aikaa television katseluun kuin nuoret.

Millainen on mittaritutkimuksen tekninen laitteisto?

Kaikkiin talouden käytössä oleviin tv-vastaanottimiin kytketään mittarit.  Mittarissa on lisäksi kello, akku sähkökatkoksen varalta sekä modeemi, jonka avulla Finnpanel saa yhteyden talouteen. Tv-mittarilaitteistoon kuuluu lisäksi kaukosäädin, jota käyttämällä perheenjäsenet ilmoittavat televisionkatselustaan.

Miten tv-mittarista saatava tieto tulee Finnpaneliin?

Katselutieto tallentuu tv-mittariin. Mittaritalouksissa olevat mittarit ottavat yhteyttä Finnpaneliin joka yö ja purkavat kussakin mittarissa olevat katselutapahtumat. Mikäli johonkin mittariin ei yön aikana saada yhteyttä, kyseisen päivän katselutapahtumat luetaan seuraavana yönä.

Miten paneelin jäsen käytännössä ilmoittaa katsovansa televisiota?

Kun perheeseen asennetaan tv-mittari, Finnpanelin asentaja opastaa mittarin käytössä sekä antaa perheelle opaskirjan, jossa on tv-mittarin käyttöohjeet. Tämän jälkeen perhe harjoittelee tv-mittarin käyttöä. Kun mittarin käyttö on opittu, perheestä tulee tv-mittaritutkimuksen otoksen jäsen.

Kun televisio avataan, tv-mittarin näyttöön tulee kysymys "KUKA KATSELEE?". Paikalla olevat henkilöt painavat tv-mittarin kaukosäätimestä omaa läsnäolonäppäintään, jolloin mittarin näytössä oleva läsnäolotunnus syttyy. Poistuessaan television äärestä henkilöt painavat uudestaan omaa näppäintään, jolloin läsnäolotunnus sammuu. Jokaisella perheenjäsenellä on oma läsnäolonäppäimensä. Talouden vieraiden katselu rekisteröidään vierasnäppäinten avulla.

Televisionkatselijan ei tarvitse huolehtia mistään muusta kuin läsnäolonäppäimen käytöstä.

Paneelijäseniä on ohjeistettu käyttämään läsnäolonäppäimiään aina, kun he ovat samassa huoneessa kuin avoinna oleva televisio ja heillä on mahdollisuus katsoa sitä.

Miten ajassa siirrettyä katselua mitataan?

Talouksiin asennetaan mittari, joka tunnistaa jälkikäteen katsellun ohjelman äänisignaalin perusteella.

Saavatko paneeliperheet mitään korvausta mukanaolostaan?

TV-mittaritutkimuksessa mukana olevat perheet saavat palkkioksi vähintään 180 euroa per vuosi. Jos taloudessa on enemmän kuin yksi mittari palkkio on korkeampi. Palkkiosta vähennetään verot.

Ovatko paneelissa koko ajan samat perheet?

Tv-mittaritutkimuksen otoksen vaihtuvuus on noin 20-25 % vuodessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kuukausittain vaihdetaan 20 - 25 perhettä. On tärkeää, että paneelin rakenne seuraa niitä muutoksia, joita yhteiskunnassa ja television katseluun liittyvissä tekijöissä havaitaan. Esimerkiksi yksihenkisten talouksien osuus viime vuosina kasvanut ja vastaavasti suurempien talouksien osuus on vähentynyt. Useamman vastaanottimen omistavien talouksien lukumäärän lisääntyessä tällaisten talouksien osuus on kasvanut myös tv-mittaritutkimuksen otoksessa.

Miten tarkka mittaus on?

Tv-mittari mittaa sekunnin tarkkuudella sekä katsotun kanavan että sen, ketkä perheenjäsenistä katsovat televisiota. Katselu rekisteröityy kellonajalle mittariin sisäänrakennetun kellon mukaan. Mittarien kellot säädetään joka yö tietojenkeräyssoiton yhteydessä.

Miten kauan televisiota pitää katsoa, että rekisteröityy katsojaksi?

Yhden kanavan vähintään viidentoista sekunnin jatkuva katselu rekisteröityy kyseisen kanavan katseluksi. Mittarin rekisteröimästä sekuntidatasta tehdään tietojenkäsittelyä varten minuuttidataa, jossa jokaisen minuutin viimeisen sekunnin tila yleistetään koskemaan koko minuuttia. Yhden minuutin keskikatsojamäärä lasketaan summaamalla ko. minuutilla katselleet henkilöt.

Miten järjestelmään saadaan tv-kanavien ohjelmatiedot?

Tv-yhtiöiden lähetystiedot siirretään yöllä Finnpaneliin. Lähetyspäiväkirjoista ilmenevät ohjelmien ja mainoslähetysten nimet sekä niiden tarkat alkamis- ja loppumisajat. Nämä tiedot yhdistetään tietokonekäsittelyssä mittareista saatuun, kellonaikoihin perustuvaan katselutietoon.

Miten paneelin jäsenet viitsivät tai muistavat painaa läsnäolonappiaan katsoessaan televisiota?

Tv-mittaripaneeliin mukaan tulevalta perheeltä edellytetään kokonaisvaltaista osallistumista, jonka vakuudeksi allekirjoitetaan sopimus. Kaikkia tv-mittariperheitä koulutetaan henkilökohtaisesti heidän omassa kodissaan asennuksen yhteydessä. Osallistuminen ei tarkoita sitä, että katselutottumuksia tulisi muuttaa mitenkään.

Perheille jaetaan myös opaskirjanen, jossa on ohjeet tv-mittarin käyttöä varten. Tästä huolimatta on selvää, että välillä näppäinten painaminen unohtuu. Virheiden välttämiseksi tv-mittarin näytössä näkyy jatkuvasti katsojiksi rekisteröityjen perheenjäsenten (ja/tai vieraiden) tunnukset.

Finnpanelista ollaan säännöllisesti yhteydessä tv-mittariperheisiin, ja tällöin muistutetaan myös läsnäolonäppäinten käytön tärkeydestä.

Miten voidaan tarkistaa, että paneelin jäsenet rekisteröivät katselunsa oikein?

Järjestelmään on sisäänrakennettu tarkistuksia, joiden perusteella virheelliset tiedot voidaan hylätä.

1. Tapahtumat, joissa televisio on ollut auki ilman että kukaan on katsonut, hylätään automaattisesti.

2. Katselutapahtumat tunnistamattomalle perheenjäsenelle hylätään.

3. Samassa taloudessa yksi henkilö voi katsoa vain yhtä vastaanotinta kerrallaan. Jos joku perheenjäsenistä on rekisteröitynyt kahden vastaanottimen katsojaksi, ainoastaan viimeksi tehty rekisteröinti huomioidaan.

4. Paneelijäsenet, jotka katsovat televisiota erittäin pitkään tai eivät katso lainkaan tietyn ajanjakson aikana, rekisteröidään ja syy poikkeavaan katseludataan selvitetään.

Mikäli paneeliperheestä saadaan useamman yön aikana em. tapaisia virheilmoituksia, perheeseen otetaan yhteyttä ja selvitetään mistä ongelma johtuu. Kyse voi olla mittariin tai mittarijärjestelmään kohdistuvasta vikatilanteesta.

 

Miten tv-katselua raportoidaan?

Tv-katselua raportoidaan pääosin kahdella tavalla:

1. Jokaisena päivänä tuotetaan raportti, joka sisältää tietoja asiakkaittemme katselusta edelliseltä päivältä. Koko 3 vuotta täyttäneelle väestölle raportoidaan ohjelmien keskikatsojamäärät tuhansina ja prosentteina (mukaan lukien vieraat) sekä viidentoista minuutin jaksoissa keskikatsojamäärät (%) ja kanavien katseluosuudet kaikista katsojista. Lisäksi tuotetaan päivittäin ns. trendiraportti, joka sisältää tietoa kanavien tavoittavuuksista ja katseluminuuteista kohderyhmittäin. Trendiraportti sisältää myös joidenkin muiden kanavien ja tallenteiden katselun sekä joidenkin kanavayhdistelmien tietoja.

2. Katselutietoja voidaan käsitellä myös jälkikäsittelyjärjestelmillä erillisanalyysien kautta. Tällaisia analyyseja ovat taulukoinnit, top-listat, kampanja-analyysit, päällekkäis- ja toistokatseluanalyysit ym.

Mitä tarkoittavat katsojamittauksissa käytetyt tunnusluvut?

Raporteissa esiintyvät seuraavat tunnusluvut:

Keskikatsojamäärä:
Katsojamäärä tuhansina henkilöinä.
Keskikatsojamäärä (%):
Katsojamäärä prosenttina koko kohderyhmästä.
Profiiliprosentti:
Kohderyhmän osuus (%) koko katsojamäärästä.
Katseluosuus:
Ko. kanavan osuus (%) kaikesta sen hetkisestä tv:n katselusta.

Tavoittavuus:
Tavoitettu yleisö keskimääräisenä päivänä tai viikkona prosenttina tai henkilöinä yli 3-vuotiaasta väestöstä. Tavoittavuuden voi ilmoittaa myös ohjelmille.

Keskimääräinen katseluaika:
Vuorokauden keskimääräinen katseluaika minuuteissa/henkilö.

Miten lasketaan ohjelman katsojamäärä?

Tv-ohjelman keskikatsojamäärä saadaan laskemalla ohjelman minuuttiyleisöjen keskiarvo.

Esimerkki: Ohjelma (10 min)

Ohjelman kesto / minuutit
 1        220 000         
 2        220 000         
 3        225 000         
 4        240 000         
 5        250 000         
 6        250 000         
 7        255 000         
 8        270 000         
 9        280 000         
10        280 000         
Summa   2 490 000

Ohjelman katsojaluku: 2 490 000 / 10 = 249 000

Mikä on tutkimuksen virhemarginaali?

Otostutkimuksten tulokset eivät ole aivan täsmälliset. Otoskoolla on suora yhteys virhemarginaaliin ja tässä tutkimuksessa virhemarginaali aikuisväestössä on ±2 %-yksikköä.